lauantai 21. maaliskuuta 2015

Onko Suomessa oikeasti köyhiä? Ulosottoköyhyys vakava ongelma

Miten ylipäätään köyhyys määritellään Suomessa? Suomessa ei tietääkseni ole kukaan kuollut nälkään siksi, että olisi köyhä. Maassamme on silti lähes 700 000 köyhäksi luokiteltavaa ihmistä. Parissa kymmenessä vuodessa köyhien määrä on kaksinkertaistunut. Köyhä voi olla, vaikka käy töissä. Luokittelen köyhäksi noin 1000–1500 euroa kuukaudessa tienaavan työssäkäyvän ihmisen.
Suomessa tuhannet – ja taas tuhannet elävät kädestä suuhun. Palkasta valtaosa menee asunnon vuokraan, ruokaan ja muuhun välttämättömään. Aina edes tuolla palkalle ei saa asumistukea- saatikka toimeentulotukea.
Suomessa pitäisi minimipalkka määrittää johonkin 1800 euron paikkeille/ kk. Eräs poliitikko ilmaisi taannoin, että kuka muka ansaitsee alle 2600 euroa/ kk. Keskustelu on tästä käyty, mutta kuvaavaa on se, että varsinkaan Kokoomuspolitiikoissa ei tiedetä mitä on olla köyhä. Eli se siitä toivotalkoista, joka taisi olla suuri kupla.
Erään puolueen puheenjohtaja avautuu nyt mediassa suureen ääneen köyhien ihmisten puolesta. Se on hyvä ja kannatettava asia, mutta kuinka nyt juuri ennen vaaleja? Eikö vaalien välillä köyhällä ole mitään merkitystä? No ennen vaaleja kaikkien äänet kelpaavat, jopa köyhien.
Uskoisin tällä köyhien puolesta avauksilla yritetään vaikuttaa syrjäytyneisiin ja nukkuviin äänestäjiin, jotka mitä todennäköisimmin saattavat äänestää kuitenkin pienpuolueita mm. IPU:a, koska Itsenäisyyspuolue pyrkii kuitenkin aidosti olemaan köyhien asialla.
Köyhyyden poistamiseen Suomesta vaatii suuria muutoksia. Ensimmäiseksi yritysten arvonlisäverorajaa pitäisi nostaa 50 000 euroon. Lisäksi minimipalkkaisille vähintään 1000 euron verovapaus tuloista. Ei ole oikein, että duunari joutuu menemään sosiaalihuollon luukulle hakemaan tukea köyhyyden paikkaamiseksi, välillä sitä saamatta. Yksinkertaisesti hintataso on liian korkea arvonlisäverojen ketjutuksen vuoksi. Jos tuotteessa on valtaosa kaikenlaisia veroja, lähtee kilpailukyky ja sitä kautta työpaikat ja köyhyys kasvaa.
Pienyrittäjän mahdollisuus palkata työntekijä pitää helpottaa sosiaaliturvamaksujen alennuksella.
Suomessa on ulosotossa satojatuhansia ihmisiä, joiden ei kannata mennä töihin, koska ulosottomies vie korkoineen liikaa palkasta. Palkan osuus jää pienemmäksi kuin toimeentulotuki. Uskon, että kymmeniä tuhansia velkaloukussa olevia eivät tee töitä korkeiden ulosottomaksujen vuoksi. Se on todellinen velkahelvetti. Suojaosuutta pitää kasvattaa useilla kymmenillä euroilla päivässä. Lisäksi maksuvapautta pitää myöntää vähintään 6kk, kun ottaa töitä vastaan. Jos velkahelvetissä olevalta velalliselta aletaan periä heti töihin mennessään ylisuuria maksuja, loppuu työnteko monesti saman tien. Monesti velka ei lyhene, vaan maksetaan korkoja.
Velkaelvytystä olisi syytä hoitaa siten, että jos ulosottovelallinen ottaa töitä vastaan, lyhennetään pääomaa ja korot saa anteeksi. Näin lyhenee velka, eivätkä korot juokse.
Köyhyys on monisäikeinen asia ja voi johtua monesta eri tekijästä. Köyhyys lisääntyy jatkuvasti ja ihmiset päätyvät kortistoon. Jos Valtio ei helpota näitä velallisia ja muita köyhäksi luokiteltuja ihmisiä, tulee Suomen työllisten määrä laskemaan entisestään. Pienyrittäjät pakenevat Viroon, pimeän työn osuus kasvaa. Rikollisuus rehottaa ja syrjäytyneisyys, alkoholismi ja huumeiden käyttö lisääntyy.
Yhteiskunnassa syrjäytyneisyys tulee kasvamaan. Jos Valtio kiristää veroja ja muut maksut samalla nousevat, ei täällä kannata asua enää kuin varakkaat, joilla on mistä maksaa. Tosi asia on sekin, että kuka sen paskaduunin sitten tekee kun osa muuttaa pois Suomesta ja osa syrjäytyy ja siirtyy sairaseläkkeelle joko mielenterveysongelmien tai muun stressin aiheuttaman sairauden vuoksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti