On totta, että viisaus ja järki eivät ole koulutuksesta kiinni. Kouluttautunutkin voi olla sangen tyhmä. Kouluttamautumaton voi olla taas erittäin viisas. Korostan nyt, että tämä ei ole kultainen lanka. Tämä on lähinnä ajatelma siitä, mihin erilaiset päätökset voivat johtaa – ja millä periaatteella voitaisiin kehittää oikeiden ihmisten valintaa oikeille paikoille, jonka ansiosta saataisiin maksimaalinen hyöty. Koulutus on aina hyvästä, oli se sitten mitä vain. Ilman koulutusta on aika heikoilla, mutta kokemuksen tuoma tietotaito on joka tapauksessa parempi kuin kokematon koulutettu.
Suomessa luotetaan liikaa koulunumeroihin. Elämäntilanteita on monenlaisia. Tavallinen duunari voi olla paljon älykkäämpi kuin korkeakoulutettu maisteri. Suomessa voi tyhmä korkeasti koulutettu päästä sellaiseen asemaan, jossa päätöksen teko oikeuttaa tekemään sellaisia päätöksiä, jotka ovat omiaan aiheuttamaan kansanlaisen kannalta erittäin huonoja ratkaisuja.
Toimistopöydän takana, vailla kokemusta elämästä olevia virkamiehiä on Suomessa paljon. Kun selaa Espoon, Helsingin tai muiden kaupunkien ja Valtion vapaita työpaikkoja, on kriteerinä pääsääntöisesti korkeakoulun käyminen ehtona työpaikan saannille.
Kuka mittaisi järkeä. Eikö työnsaannin kannalta olisi järkevää mitata mitä osaa ja mitä on tehnyt aiemmin, eikä vain tuijottaa todistuksia.
Työnhakijan aivojen toimintaa pitäisi tutkia laajemmin, että minkälaista toimintaa siellä on, vai koliseeko.
Oletetaan, vaikka näin: Henkilö opiskelee ensin lukion, käy korkeakoulun hakee töitä ja pääsee Valtion hyväpalkkaiseen virkaan ilman työkokemusta.
Henkilö vailla kokemusta alkaa tehdä kansalaisen puolesta päätöksiä. Päätösten taustalla vaikuttavat henkilön älykkyyden taso. Mikäli se on alhainen, voi päätös olla dramaattinen. Dramaattiset väärät päätökset voivat vaikuttaa jopa henkilön hengen menetykseen, vaikeaan sairauteen jne. Tyhmäkin voi opiskella itselleen tutkinnon. Tyhmyys ja viisaus, ovatko ne vastakohtia? Tyhmyys ja järki tuntuvat olevan. Tyhmyys vaan aiheuttaa monesti järjettömiä ratkaisuja, eli toisin sanoen viisaus on kaiken alku ja juuri.
Valtion, kuntien virkamiesten päätöksen tekoon pitää puuttua siten, että kansalaisen kannalta huonosti päätetyistä päätöksistä, jotka ovat omiaan aiheuttamaan henkilölle kärsimystä, vaivaa, epätoivoa -laitetaan virkaa tekevä henkilö vastuuseen. Virkavirheen syyttämiskynnystä on madallettava. Nythän on niin, että virkamies ei toista virkamiestä syytä.
Ainahan voi tietysti perustaa päätökset vallitseviin lakeihin ja asetuksiin. Asia taitaa olla kuitenkin niin, että virkamiestasolla voidaan käyttää erilaisia työkaluja kansalaisen kannalta hyvien ja järkevien ratkaisujen saamiseksi. Virkamiehellä on näin ollen suuri valta ja vastuu päättää, miten ihmisen käy.
Suomessa todellista valtaa käyttävät ylimmät virkamiehet. Yksittäisellä kansanedustajalla valta on vain monesti nimellistä. Kansanedustajalla on vaikuttamisen valta. Siksi e. eduskuntaan voi päästä myös sellaiset kansalaiset, joilla ei välttämättä ole tutkintotodistusta, mutta on suuri elämänkokemus ja viisaus. Siksi kansanedustuslaitos on tässä suhteessa mainio vallankeskittymö, jossa kaikilla yhteiskuntaluokasta tai ammatista riippumatta on mahdollisuus käyttää valtaa ja saada omia kansalaisen kannalta hyviä päätöksiä aikaiseksi.
Iso osa nyky ammattipolitiikoista eivät ole tehneet päivääkään töitä, eli heidän päätöksentekonsa perustuvat pääosin koulukirjoista saatuihin arvioihin ja oppeihin. Tai-no jos politikointi katsotaan työksi, niin katsottakoon. Puhun tässä nyt lähinnä käytännön töistä, sekä erilaisista käytännön ammatteihin liittyvistä töistä, joissa kehittyy vahvasti erilainen päättelykyky, tunneälykkyys, lojaalisuus, käytännöllinen ratkaisujen ja ongelmien päättelykyky.
Ammattipolitiikoilta tällainen tuntuu puuttuvan. Ei tietenkään kailkilta, mutta tuntuu, että hyvin monelta. Moni ammattipoliitikko on toiminut aiemmin virkamiestasolla. Onkin näin ollen selvää, että opittu byrokraattinen ja ahdasmielinen toimintapa tuodaan päätöksentekoon minne ikinä henkilö siirtyy. Kun katsotaan mitä esimerkiksi viime hallitus on tehnyt. Ovatko päätökset olleet viisaita, tyhmiä, typeriä, järkeviä? Jokainen voi miettiä sitä tahoillaan.
Toivon seuraavaan eduskuntakokoonpanoon enemmän käytännön ihmisiä, tavallisia duunareita, yrittäjiä, yritysjohtajia. Virkamiehistä Poliisit, sairaanhoitaja, lähihoitajat, palomiehet ja ylipäänsä vastaavissa Valtion ammateissa toimivat virkamiehet suljettakoon aiemmin kerrotun byrokraattien ulkopuolelle. Nämä ihmiset tekevät arvokasta työtä, vaikka virkamiehiä ovatkin.
Eduskunta on paikka, jossa valitut kansanedustajat ovat saaneet äänestäjältään mandaatin hoitaa juuri hänelle tärkeitä asioita. Kun heitä on riittävästi, henkilö pääsee kansanedustajaksi edustamaan ja käyttämään valtaansa. Kansalainen äänestää vaaleissa kansaedustajaehdokasta pääsääntöisesti edustajalta saadun informaation perusteella. Kansalainen luottaa saatuun informaatioon ja tekee päätöksensä sen perusteella. Olemme saaneet huomata Suomen kautta historian, että kansanedustajaehdokas voi puhua mitä vain, kunhan se tuntuu kansalaisen suussa hyvältä.
Siksi on ensiarvoisen tärkeää kuunnella rivien välistä nykyisiä kansanedustajia. Ennen muuta kannattaa seurata viimevaalien aikaisia keskusteluja ja verrata niitä nykyisiin. Ovatko puheet pitäneet paikkansa ja onko henkilö todellakin tehnyt asioita siten, kuten viime vaaleissa julisti.
Muuttuuko mikään? Jatkavatko ammattipoliitikot myös näissä vaaleissa kansan höynäyttämistä suurilla puheillaan? Niillä argumenteilla, joka kansalaisen korvissa kuulostaa vähintäänkin musiikilta.
Mutta onneksi meillä on vaihtoehtoja. Äänestäjä on taas hetken kuningas, jota kuunnellaan. Myötätuntoa annetaan vaalikentillä. Konkaripoliitikot osaavat hommansa. Hetken hurmio muuttuu pettymykseksi. Siksi kannattaakin miettiä kenelle äänensä antaa.
PS: Jos korkeakoulutettuna koet tämän kirjoituksen jotenkin inhottavana itseäsi kohtaan, katso peiliin ja mieti, Onko sinun kohdallasi näin kuin väitän? Jos ei ole, niin voit olla huoletta ja jatkaa elämääsi onnellisena. Mutta jos tunnistit itsesi, niin katso myös peiliin ja mieti oletko täysin kartalla nykymenosta ja onko mahdollista, että voisit muuttaa itseäsi ja omaa elämääsi parempaan suuntaan ja sitä kautta tehdä tasapuolisia päätöksiä ihmisen yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti